Wednesday, January 30, 2008

Pupu

Pupu tuli tehtyä, ensimmäinen täytetty eläimeni ikinä!

Tein pupun Punaisen Ristin apupupun ohjeilla. Oli helppo näin ensikertalaiselle. Novita Samosta tuli kulutettua jonkin verran, mutta on sitä jäljellä vielä hirmumäärät...mitähän sitä seuraavaksi?

Nyt kun pupu on syntynyt ja kun se nyt tuosta vielä muokkaantuu tasaisemmaksi (täytteet erityisesti jaloissa hiemat muhkuralla) niin ensi viikolla se pääsee jo uuteen kotiin.

Saturday, January 26, 2008

Aran McWave

Saanko viimein esitellä McWave-irkkuneuleeni!

Irlanti on jostain kumman syystä lähellä sydäntäni, vaikka siellä en ole eläissäni käynytkään. No jaa, mitä nyt kerran lentänyt miehistön jäsenenä Dubliniin ja pian takaisin lähtökaupunkiin Innsbruckiin. Voin siis sanoa olleeni 'maissa' Irlannissa, mutta en sen syvemmällä kulttuurissa, kielessä enkä missään muussakaan siihen liittyvässä. Sen mitä TV:stä olen itseeni pesusienen lailla imenyt on kaikki mitä maasta todellisuudessa tiedän. Mutta vapise Irlanti, jos saan töitä niin olen siellä pääsiäisenä! Näin olen ystäväni kanssa sopinut.

Irlannissa suvuilla on omia neuleita ja neulekuvioita, ja niinpä olen hieman soveltaen tehnyt omalle suvulleni, tarkemmin sanottuna itselleni, tämän McWave -neuleen. Mallini on sovellus monen monesta neuleesta, joihin olen vuosien varrella törmännyt. Yhtenä innoittajana on tietämättään toiminut Sanna, jonka neuleen nähtyäni sain rohkeutta ja ajattelin kenties itsekin pystyväni suunnittelemaan omanlaiseni palmikkoneuleen. Ja pystyinkin!

Raglanhihat ovat päälläni paljon istuvammat kuin ns. tavalliset hihat ja se oli yksi ehdoista, joita asetin neuleelle. Vuosia sitten neuloin itselleni hyvin istuvan raglanhihaisen neuleen (Novita 06/02) ja kyseisen neuleen ohjeisiin tukeuduin laskiessani silmukoita ja tehdessäni olan kavennuksia tähän neuleeseen.

Leveä nappilista oli toinen ehto ja ajattelin, että pienet napit tiheässä ovat parempi ratkaisu kuin isot napit harvassa. No, onhan tuossa napittamista, mutta tulos on hyvä. Napitkin ovat aivan sävysävyä langan kanssa. Täytyy tosin paljastaa, että napit on ommeltu "nurinpäin" eli niiden röpelöinen ja kirjavampi etupuoli onkin nyt piilossa ja tasainen, himmeä takapuoli on päässyt koristamaan miehustaa. Halusin, että napit (kaikki 22 kappaletta) uppoavat työhön eivätkä siten ole liian huomiotaherättäviä katseenvangitsijoita.



Halusin suosia lähilankaa McWave- neuleessani ja tästä syystä valitsin lahtelaisen Helmi Vuorelman valikoimasta Vuorelman Vedon (85% villaa, 15% polyamidi) valmistusmateriaaliksi. Jos olisin ollut oikein tosissani niin olisin tilannut täysvillaiset lampaalta tuoksuvat langat suoraan joltain irlantilaiselta kehräämöltä...mutta jätin tilaamatta. Panostan kotimaisuuteen! Vaikka kuka ties missä tämänkin langan villapehkot on ennen kerityksi tulemistaan alkujaan asuneet.

PIENTÄ EDITOINTIA: Työntekoa helpotti se etten käyttänyt palmikoinnissa yms. lainkaan apupuikkoa. Ullaneuleessa on erittäin hyvin neuvottu kuinka tehdä palmikkokuviota ilman ylimääräisiä puikkoja. Taka- ja etukappaleet on neulottu kainaloon saakka yhtenä osana ja siten vältyin ikävältä saumojen ompelulta!

Friday, January 25, 2008

Pinkkiä kehiin

Todellakin, nyt on vaaleanpunaisen myssyn aika! Tänään syntyi nimittäin tyttö sukuun. Tämä kuvassa näkyvä myssy valmistui noin 2 minuuttia ennen kuin sain puhelun, jossa minua informoitiin tästä iloisesta perhetapahtumasta.
Lanka on Novitan Samos ja malli on Novita kevät 2007 -lehdestä. Pienenä ekstrana tein myssyyn vielä kukkasen koristeeksi. Langasta valmistui aikanaan itselleni jakku, mutta en välittänyt siitä kun kaulukset lerpattivat ja nappejakin taisi olla liian harvassa. Purin jakun ja siitä on edelleen purkulankoja jäljellä, mutta on siitä bolerokin neulottu/virkattu ikäänkuin uusiokäyttöön. Tämän kyseisen langan elinkaari on yhtä pitkä kuin lanka itse, tai jotain sinne päin...

Thursday, January 24, 2008

Oh boy, suvunlisäystä odotellessa tällaista...

En suunnitellut lähteväni tekemään mitään tällaista, mutta tällainen nyt tuli tehtyä...

Olen saanut jo edellisessä viestissä myttyrällä olevan tekeleen valmiiksi, mutta odotan viikonloppua, jolloin voin poseerata se päällä ja mies saa ottaa kuvia ihan päivänvalossa. Nyt kun on ihan hämärää kun hän ja minä olemme samoissa tiloissa samaan aikaan, eikä valaistus oikein riitä. Tai sitten kamerassa vain on huonot tehot. Tilasin tuohon myttyrään puunapit netistä (kiitos novitaklubilaisille hyvistä linkkivinkeistä), mutta niiden sävy ei osunut langan sävyyn. Ei jäänyt kuitenkaan harmittamaan yhtään, sillä napeille tulee takuuvarmasti vielä käyttöä! Lopulta ostin ihan "lähiönappikaupastamme" aivan sävysävyyn sopivat. Mutta enemmän siitä työstä tosiaan sitten kun on kuvaa tarjota.


Tämä vauvan nuttu tuli ihan intuitiolla, lehtiä pläräämällä ja ennakolta suunnittelematta. Tietääköhän tuo nyt sitten poikaa? Lähisuvussa kun on kaksi leidiä ihan näinä päivinä saamassa perheenlisäystä, jos vaikka saisin annettua tähän TODELLISEEN vihdoinkin saapuneeseen talveen vauvalle lämmikettä. Koko kun on niinkin pieni kuin 56 cm. On varmaan heti sopiva. Ei ehdi lumetkaan sulaa...tai sitten ehtii...


Nuttuun on käytetty ekologistaloudellisesti ajatellen jämälankoja, myös tilojen rajallisuutta on tullut ajateltua. Teen nimittäin tilaa laatikoihin. Nykyinen lipastoni lankalaatikko kun on levittäytynyt kahteen koppaan ja kahteen pahvilaatikkoon. Pitäisi päästä eroon ainakin niistä pahvilaatikoista!
Nutussa on käytetty sekä Novita Woolia että Vuorelman Vetoa. Siniset raidat on neulottu Woolilla, jota on jäänyt vuosi sitten neulomastani kaarrokeneuleesta. Ruskea sekä luonnonvalkea lanka on Vuorelman Vetoa,joista valkoinen on jäämiä tuosta aivan viimeisimmästä työstä, josta edellisessä viestissä olen jo vähän paljastanutkin, ja ruskeaa on jäänyt noin parin vuoden takaisesta taikajakusta.

Tuesday, January 15, 2008

Kuvaa tulevasta

Kun tässä ei ole oikein valmistunut viime aikoina mitään näytettävää niin päätin vihjata teoksesta, joka on ollut tiiviisti työn alla joulusta asti. Malli on oma, ensimmäinen aikuisikäisenä toteutettu sellainen, ja siksi tekeleestä tulee varmaan erittäin rakas, ja samaisesta syystä se on pitänyt minua myös paljon jännityksessä. Mitään takeitahan ei ole, että siitä tulisi kunnollinen...ei ole valmista kuvaa eikä loppuun vietyä suunnitelmaa, lähdin aika kylmiltäni soveltamaan muutamasta olemassaolevasta mallista. Mutta ei tästä tällä erää enempää...jatkoa seurannee!